Vedenpitävyys- ja hengittävyysarvot: 20k/20k ja muut markkinointiluvut

Kun selaat ajotakkeja verkkokaupassa, törmäät väistämättä numerosarjaan: "20 000 / 15 000". Tai lyhyemmin "20k/15k".

Numerot näyttävät vakuuttavilta. Niiden pitäisi kertoa, kuinka hyvin takki pitää sateen ulkona ja hien poissa iholta. Ensimmäinen luku (vedenpitävyys) on yleensä luotettava. Toinen luku (hengittävyys) on valitettavasti usein pelkkää markkinointimössöä.

Tässä selitys sille, mitä luvut tarkoittavat ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Ensimmäinen luku: Vedenpitävyys (Vesipilari)

Tämä luku on yleensä rehellinen ja vertailukelpoinen.

Testi on nimeltään hydrostaattinen paine (ISO 811). Kangas pingotetaan putken päähän, ja putkeen lisätään vettä. Luku kertoo, kuinka korkea vesipatsas (millimetreinä) tarvitaan, ennen kuin vesi tihkuu kankaan läpi.

5 000 mm: Kestää kevyen sateen, mutta paine (esim. repun hihnat) voi painaa veden läpi.
10 000 mm: Hyvä perustaso. Pitää sateen ulkona useimmissa tilanteissa.
20 000 mm+: Todellinen vedenpitävyys. Kestää rankkasateen ja paineen (esim. märällä satulalla istumisen) vuotamatta.

Käytännön nyrkkisääntö: Moottoripyöräilyssä vedenpaine on kova (ajoviima + istuminen). Etsi vähintään 10 000 mm, mieluiten 20 000 mm arvoa. Muista kuitenkin, että kangas on vain puolet totuudesta: jos saumoja ei ole teipattu tai vetoketjut vuotavat, vesipilariarvolla ei ole väliä.

Toinen luku: Hengittävyys

Tässä asiat menevät sekavaksi.

Hengittävyys tarkoittaa sitä, kuinka hyvin kangas päästää vesihöyryn (hien) haihtumaan sisältä ulos. Yleisin mittari on g/m²/24h (montako grammaa höyryä läpäisee neliömetrin kankaasta vuorokaudessa).

5 000 - 10 000: Perustaso. Hikoilet "pussissa" jos liikut yhtään.
15 000 - 20 000: Hyvä taso aktiiviseen käyttöön.
30 000+: Erinomainen hengittävyys (usein kalliit kuoritakit).

Ongelma: Hengittävyydelle ei ole yhtä yhtenäistä standardia. Valmistajat käyttävät kymmeniä eri testimenetelmiä (ASTM, JIS, ISO). Jotkut testit tehdään pystyasennossa, jotkut ylösalaisin. Jotkut eri lämpötiloissa.

Tuloksena on, että valmistaja A:n "20 000" voi olla käytännössä huonompi kuin valmistaja B:n "15 000", jos ne on testattu eri menetelmillä. Koska testimenetelmää harvoin kerrotaan tuotetiedoissa, luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia eri merkkien välillä.

RET-arvo (Parempi mittari)

Gore-Tex ja jotkut muut huippumerkit käyttävät RET-arvoa (Resistance to Evaporative Transfer). Se mittaa kankaan vastusta höyrylle.

Tässä pienempi on parempi.
RET < 6: Erittäin hengittävä.
RET 6–13: Hyvä hengittävyys.
RET > 20: Ei hengitä juuri lainkaan (muovipussi).

RET on luotettavampi mittari, mutta valitettavasti harvemmin ilmoitettu.

Standardien viidakko (nörteille)

Jos haluat tietää, miksi vertailu on mahdotonta, katso tätä listaa. Kaikki nämä ovat "virallisia" tapoja mitata hengittävyyttä, ja ne antavat täysin eri lukuja samalle kankaalle.

Standardi	Alkuperä	Huomioitavaa
ASTM E96	USA	Yleisin. Useita eri "kuppimenetelmiä" (pysty, käännetty). Tulokset vaihtelevat rajusti menetelmän mukaan.
JIS L 1099	Japani	Antaa usein erittäin korkeita lukuja (jopa 2x verrattuna muihin). Suosittu Aasialaisilla brändeillä.
ISO 11092 (RET)	EU/ISO	"Hikoileva keittolevy" -testi. Mittaa vastusta, ei grammoja. Luotettavin mukavuuden mittari.
BS 7209	UK	Vanha standardi, antaa suhdeluvun (indeksin) eikä absoluuttista arvoa.

Yhteenveto: Miten luet lukuja?

Vedenpitävyys (mm): Luota tähän.
- Alle 10k: Sadekuuroille.
- Yli 20k: Koko päivän ajoon sateessa.
Hengittävyys (g/m²): Suhtaudu varauksella.
- Käytä suuntaa-antavana: 20k on parempi kuin 5k saman merkin sisällä.
- Älä vertaa eri merkkien lukuja liian tarkasti keskenään.
- Jos näet RET-arvon, luota siihen (pienempi on parempi).
Todellisuus: Mikään kalvo ei hengitä, jos:
- Pintakangas on märkä (vesi tukkii hengityksen).
- Ilmankosteus on 100% (sade).
- Takki on likainen (huokoset tukossa).

Mekaaninen tuuletus (vetoketjut kainaloissa ja selässä) voittaa aina kalvon hengittävyyden.

Lähteet